Kreosootti ja kivihiilipiki aiheuttavat vaaraa terveydelle sisätiloissa

Kreosootti ja kivihiilipiki ovat aineita, joita on käytetty vanhoissa omakotitaloissa vedeneristeenä lattia- ja seinärakenteissa. Kreosootin käyttö sisätiloissa on kielletty, koska kyseessä on syöpää aiheuttava yhdiste.

Korkeimman oikeuden kreosoottia koskevassa ennakkopäätöksessä 2019:41 kreosoottia ja kivihiilipikeä pidetään yhtenä ja samana aineena (lue Kiinteistölakimiehen kommentaari aiheesta), samoin Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa. Ohjeessa ei kuitenkaan ole yksilöity tai määritelty kreosootin koostumusta. Lisäksi kreosootin haju ja naftaleenin haju on sekä soveltamisohjeessa että mainitussa KKO:n ennakkopäätöksessä rinnastettu toisiinsa.

Mitä ovat kreosootti, naftaleeni, kivihiilipiki ja kivihiiliterva? Lukemalla tämän artikkelin tiedät yhdisteiden erot.

Kreosoottiöljy on kivihiilen tisle, joka koostuu sadoista yhdisteistä, pääasiassa polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (PAH) (60-85%), fenoleista sekä heterosyklisistä rikki-ja typpiyhdisteistä.

Kreosootti on ruskeanmusta, öljymäinen neste, jolla on pistävä, aromaattisille hiilivedyille ominainen haju, kuten esim. ratapölkynhaju, tai Linnanmäen vuoristoradan haju.

Suomessa käytettävän kreosootin aineosien pitoisuuksia ovat mm. fenoli 0-1 %, ksylenoli 1-5 %, kresolit 0- 1 %, bentso[e]asefenantryleeni <0,5 %, bentso[a]antraseeni 5-10 %, naftaleeni <5 %, bifenyyli 5-10 %, bentso[a]pyreeni <0,005 % ja bentseeni <0,1 %.

Kreosootin koostumuksessa on eräkohtaisia eroja, jotka johtuvat käytetystä kivihiilestä ja tislausolosuhteista. Kreosootin pääkomponentit ovat:
alkyylifenolit, bifenyylit, naftaleeni ja sen alkyylijohdannaiset, fenantreeni, fluoreeni, asenafteeni ja dibentsofuraani.
Tärkeimmät PAH-yhdisteet ovat : naftaleeni, alkyylinaftaleenit, asenaftaleeni, fluoreeni, fenantreeni ja antraseeni.
Muita yhdisteitä ovat mm. tolueeni, ksyleenit, indeeni, bifenyyli, fenoli, kresolit ja bentso[a]pyreeni

Kun mitään terveyshaittaa (kreosootin hajua)  ei todistettavasti näytetty syntyneen ennen rakenteiden purkamista, ostajat eivät voineet vedota kreosoottiin terveyshaittana, joka oikeuttaisi kaupan purkuun tai hinnanalennukseen asunnon laatuvirheenä. KKO ei valitettavasti ole varsinaisesti ottanut kantaa tässä yksittäistapauksessa mikä merkitys kreosootin hajun puuttumisella oli.

Suomessa käytettävän kreosootin ainesosien pitoisuuksia

mm. fenoli 0-1 %,
ksylenoli 1-5 %,
kresolit 0- 1 %,
bentso[e]asefenantryleeni <0,5 %,
bentso[a]antraseeni 5-10 %,
naftaleeni <5 %,
bifenyyli 5-10 %,
bentso[a]pyreeni <0,005 %
bentseeni <0,1 %.

Kreosootin CAS-numerot

kreosootti, Einecs N:o 232—287—5, CAS N:o 8001—58—9 
kreosoottiöljy, Einecs N:o 263—047—8, CAS N:o 61789—28—4 
kivihiilitervan tisleet, naftaleeniöljyt, Einecs N:o 283—484—8, CAS N:o 84650—04—4 
kreosoottiöljy, asenafteenifraktio, Einecs N:o 292—605—3, CAS N:o 90640—84—9 
kivihiilitervan korkealla kiehuvat tisleet, Einecs N:o 266—026—1, CAS N:o 65996—91—0
antraseeniöljy, Einecs N:o 292—602—7, CAS N:o 90640—80—5
kivihiilestä peräisin olevat jalostamattomat tervahapot, Einecs N:o 266—019—3, CAS N:o 65996—85—2
9) puukreosootti, Einecs N:o 232—419—1, CAS N:o 8021—39—4
10) alhaisen lämpötilan kivihiilitervaöljystä alkalisen pesun jälkeen saatu jäännös, Einecs N:o 310—191—5, CAS N:o 122384-78—5

Kreosootti ja naftaleeni ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) nro 1272/2008 aineluettelossa luokiteltu kategoriaan 1B kuuluviksi syöpää aiheuttaviksi aineeksi (Carc 1B). Kategorian 1B aineisiin tulee suhtautua niin kuin ne olisivat ihmiselle syöpää aiheuttavia.

Naftaleeni

myös naftaliini, nafteeni on aromaattinen hiilivety,
(Naftaleenin kemiallinen kaava on C10H8
CAS-numero 91-20-3) jonka rakenteessa on kaksi bentseenirengasta.
huoneenlämmössä olomuodoltaan valkoista kiinteää ainetta, jolla on tunnusomainen haju.
Naftaleenia on kreosootissa yleensä alle 5%.
Haju tuttu koiperhosen torjunnassa käytetyistä koipalloista mm.
villavaatteiden suojauksessa.

Kivihiilipiki

Kun antrasiitti kivihiiltä lämmitetään 200-400 asteeseen. Kivihiilestä tislautuu kreosootti ja muita orgaanisia yhdisteitä.

Tislausjäännöstä nimitetään kivihiilipieksi, joka jää kivihiilikaivokselle, tätä ei tule sekoittaa maaöljypikeen.

Kivihiilipiellä tarkoitetaan yleisesti kivihiilen tislausjäännöstä, joka ei tislauksen jälkeen sisällä (tai sisältää hyvin vähän) haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.

Kivihiilipiki on jäähdyttyään kova ja kiinteä mustanruskea tislausjäännös, joka jää kivihiilikaivoksen louhokselle.

Kreosootin käyttö

Kreosoottiöljyä ei ole saanut myydä kuluttajille missään vaiheessa. Valmistajan ohjeen mukaan: ”Valmiste on tarkoitettu puutavaran suojaukseen lahoa vastaan teollisella painekyllästyksellä. Käyttö muihin tarkoituksiin ja vastoin käyttöohjeita on aina ollut kielletty.”

Valmisteella on saanut ja saa kyllästää luvanvaraisesti ainoastaan avojohtorakenteisiin tarkoitettuja paaluja, ratapölkkyjä sekä kantaviin ulkorakenteisiin tarkoitettua puutavaraa, jotka on tarkoitettu käytettäväksi jatkuvasti maahan tai veteen kosketuksissa oleviin rakenneosiin taikka turvallisuutta edistäviin rakenteisiin, kuten siltoihin.

Kyllästyslaitosten asiakaskuntaan ei ole kuuluneet kuluttajat vaan kauppa kaikkien tuotteiden osalta tapahtuu ammattilaisten kesken. Kreosootilla painekyllästettyjä tuotteita ovat pylväät ja siltojen liimapalkit ja niihin liittyvät muut sillan osat.
Kreosootilla on painekyllästetty ratapölkkyjä ja riista-aitojen tolppia Asuinrakentamiseen kyllästyslaitokset ei ole ole myyneet kreosoottia tai kreosootilla painekyllästettyjä tuotteita.

Kattohuovat

Muun muassa Stemtal valmisti Herttoniemen raakapahvitehtaassa hiekkapintaista ja kreosootilla kyllästettyä kattohuopaa – tähän sillä oli erikseen viranomaisen lupa.

Kattohuovan alusrakenteeksi asennettiin kolmenkertainen kerros kreosootilla kyllästettyä tekstiili- ja pinkopahvista tuotetta – tähän käyttötarkoitukseen oli viranomaislupa. Hiekkapintaista kattohuopaa sekä sen alushuopaa ei saanut käyttää sisärakenteissa lainkaan.

Nyt on kuitenkin ilmennyt, että jonkin verran edellä mainittuja tuotteita on löytynyt asuintilojen sisärakenteista, joka on vastoin MRL 1958 ja asetusta 1959. Veden- ja kosteuden eristyksen normaalimääräyksissä 1948 sallittu eriste on bitumiemulsio, joka on eri tuote kuin kreosootti.

Lue seuraavaksi: Aspergillus versicolor – yleisin kosteusvaurio homerakenteissa
Lue seuraavaksi: Miksi home aiheuttaa terveyshaittoja?

JAA ARTIKKELI

Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä

Yhteystiedot

Tutustu meidän muihin palveluihin

Palvelut
Takaisin