Takaisin
Useamman vuosikymmenen ajan erilaisten rakennusten kosteus- ja homevaurioista on käyty hyvin mustavalkoista keskustelua: home joko aiheuttaa tai ei aiheuta lainkaan terveyshaittoja.
Homeiden vaikutuksista – sekä puolesta että vastaan – on käyty useita puheenvuoroja niin lääketieteen kuin rakentamisenkin piirissä. Tutkimus on kuitenkin vahvistanut homeiden ja mikrobien aiheuttamat terveyshaitat.
Home on ihmisen terveydelle vaarallista. Home aiheuttaa allergiasairauksia, astmaa ja homepölykeuhkoa – vain muutamia terveyshaittoja mainitakseen.
Home herättää mielipiteitä
Valtaosalla tutkijoista on selkeä näkemys homeiden ja mikrobien aiheuttamista kansansairauksista. Niihin edellä mainittujen lisäksi kuuluvat erilaiset hengitysteiden tulehdukset sekä monet vielä vaikeammat sairaudet, kuten syövät.
Eriäviä mielipiteitä kuitenkin esitetään niin tutkijoiden kuin lääketieteenkin parissa. Mikrobeja esiintyy kaikkialla – ulkona luonnossa ja rakennetussa elinympäristössä.
Siksi on väitetty, että mikrobit olisivat ihmisille hyödyllisiä ja terveellisiä suojatessaan esimerkiksi allergialta ja atooppisilta sairauksilta.
Rakentamisen asiantuntijat ovat esittäneet, etteivät tietynlaiset homeet voi lainkaan aiheuttaa terveyshaittaa, koska ne ovat hyvin yleisiä seinien ulkorakenteissa ja rakennusten alla.
On asiantuntijoita, jotka ovat vakuuttuneet homeongelmassa olevan kyse pelkästään joukkohysteriasta ja henkisistä pelkotiloista, joihin lääkkeet löytyvät ensisijaisesti psykiatrian menetelmin.
Masennuslääkkeillä eroon homepeloista?
Bakteereja on kaikkialla ihmisen elinympäristössä ja elimistössä. On kuitenkin pitkään tiedetty, että tietyt bakteerit ovat toisia vaarallisempia. Tällöin puhutaan opportunistibakteereista ja taudinaiheuttajamikrobeista eli patogeeneista. Kuitenkin sama mikrobi voi eri olosuhteissa tai eri henkilöillä olla joko opportunisti tai patogeeni. Ikä, perussairaudet, immuniteetti ja lääkitys ratkaisevat mikrobien vaarallisuuden.
Lääkehoidot ja antibiootit muuttavat suoliston normaaliflooraa ja saattavat aiheuttaa sairastumisalttiutta. Vain hyvin pieni osa elimistön bakteereista tunnetaan ja ymmärretään, miten ne vaikuttavat ihmisen terveyteen.
Mikrobeille ja homeille altistuvien ikä, yleisterveys, ravitsemus, elämäntavat ja altistumisen kesto vaikuttavat sairastumisalttiuteen.
Sama periaate soveltuu mikrobien ja homeiden riskin arviointiin. Eri mikrobisukujen ja lajien riski aiheuttaa ihmisille sairauksia on erilainen riippuen samoista tekijöistä kuin bakteerienkin osalta. Mikrobeille ja homeille altistuvien ikä, yleisterveys, ravitsemus, elämäntavat ja altistumisen kesto vaikuttavat sairastumisalttiuteen. Vitamiinien puutostilat voivat vaikuttaa homeiden erittämien toksiinien vaikutukseen elimistössä.
Homeiden ja mikrobien aiheuttamien toksisten haittavaikutusten syyseuraussuhteet ovat laajalti tutkittuja ja tutkijapiireissä hyväksyttyjä. Homeiden aiheuttamien sairauksien vähättely pelkästään psyykkisinä oireina osoittaa esittäjältään melkoista ymmärtämättömyyttä homeiden vaikutuksesta ihmisen fysiikkaan.
Ovatko kaikki mikrobit myrkyllisiä?
Kosteusvauriomikrobit jaetaan primaari-, sekundaari-, ja tertiäärivaiheen mikrobeihin. Kasvualustan ravinnetilanteen ja mikrobien keskinäisen kilpailun mukaan alkuvaiheen mikrobikanta korvautuu aina myöhemmän vaiheen mikrobeilla, jotka tyypillisesti ovat edellisiä vaarallisempia.
Jotkut mikrobisuvut ovat allergisoivia, toiset myrkyllisiä ja kolmannet voivat aiheuttaa suoran infektion elimistössä. Mikrobeilla on myös yhteisvaikutuksia. Mikrobisuku ei välttämättä yksin esiintyessään aiheuta ongelmia, mutta toisen vastaavan kanssa esiintyessään yhteisvaikutus voi olla toksinen. Tietyt mikrobit voivat suojata toisen mikrobikannan haittavaikutuksilta. Home voi tietyllä kasvualustalla kasvaessaan aiheuttaa myrkyllisiä toksiineja mutta toisissa olosuhteissa olla niitä tuottamatta.
Olennaista kaikissa edellä mainituissa tapauksissa on ihmisen altistumisen kesto homeiden aiheuttamille aineenvaihduntatuotteille. Satunnainen altistuminen harvoin aiheuttaa vakavia jälkiseuraamuksia. Pitkä, jopa vuosikymmeniä kestänyt altistuminen homeiden vaikutuksille voi laukaista vaikean sairauden.
Kiinnitä näihin huomiota korjaustöissä
Koska homeita ja mikrobeja saadaan paitsi sisä- ja ulkoilmasta myös ruuan ja juoman välityksellä, homeiden ja mikrobien kokonaisaltistuminen haitallisille yhdisteille määrittää ihmisen sairastumisriskiä.
- Homekorjausten yhteydessä ei pitäisi unohtaa asuintilojen ja irtaimiston suojaamista haitallisilta homepartikkeleilta.
- Homevaurioiden korjaustöissä käytetyt desinfektioaineet, puhdistus- ja kuivausmenetelmät muuttavat rakennuksen mikrobikantaa, kuten antibiootit ihmisen elimistöä. Vaarana on, että heikompia mikrobikantoja desinfioitaessa jäljelle jäävät vaarallisimmat mikrobikannat, joihin desinfiointiaineet eivät tehoa. Vastustuskykyisimmät kannat jäävät jäljelle ja mikrobisto palautuu normaaliksi vasta ajan kuluessa.
- Desinfektiomenetelmien ja -aineiden, kuten otsonin, peroksidien ja kloorin osalta mahdolliset haitat ovat vielä suurelta osin tutkimatta. Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat vuonna 2016 antaneet yhteisen lausuman, jonka mukaan mitään biosideja ei pidä käyttää homekorjauksen sijasta tai huolellisen homesiivouksen korvaajana.
Lue seuraavaksi: Ostitko itsellesi hometalon? Meiltä saat asiantuntija-apua
Lue seuraavaksi: Sädesienten aiheuttamat terveyshaitat